Chris ja Alison istuivat asuntonsa olohuoneessa. Kumpikaan heistä ei sanonut mitään eivätkä he tuntuneet mitenkään huomioivan toisiaan, eivätkä sen enempää heitä ympäröivää huonettakaan.
Heidän katseensa olivat kaukaiset, ikään kuin he olisivat molemmat yrittäneet saada päähänsä samaa asiaa, mutta eivät millään keksineet mikä se oli.
Chris istui sohvalla, poltti ketjussa ja hakkasi hermostuneena reittään.
"Voitko lopettaa sen hakkaamisen, se ei helpota tätä yhtään," Alison tiuskasi hänelle. Hän yritti epätoivoisesti peitellä käsiensä hillitöntä tärinää.
Chris antoi mulkaisevan katseen Alisonin suuntaan, lopetti rummuttamisen ja vaihtoi asentoa levottomana. Huoneessa oli kireä ilmapiiri, joka kireni entisestään. Tovin he olivat hiljaa kunnes he näyttivät äkisti palanneen tähän maailmaan.
Alison näytti järkyttyneeltä ja katsoessaan Chrisin silmiin, hän näki niissä samaa järkytystä ja epätoivoa, mitä itse tunsi. He olivat kummatkin löytäneet saman ratkaisun. He tiesivät että se oli heidän ainoa vaihtoehtonsa ja se kauhistutti heitä suunnattomasti.
Kuin sanattomasta sopimuksesta kummatkin nousivat seisomaan samaan aikaan.
He suuntasivat askeleensa pois olohuoneesta, makuuhuoneen lipastoa kohti. Heidän kätensä hipaisivat toisiaan, mutta molemmat vetäsivät omansa nopeasti pois.
Matka lipastolle tuntui kestävän tuskallisen pitkän ajan. Vuosilta tuntuvan matkan päätteeksi molemmat seisahtuivat lipaston eteen.
Kumpikaan ei uskaltanut tehdä mitään, he seisoivat hiljaa vierkkäin ja tuijottivat lipastoa.
Lopulta Alison tarttui tärisevin käsin ylimmän rivin keskimmäisen laatikon avausnuppiin ja he pidättivät hengitystään katsoessaan, miten Alisonin käsi hitaasti veti laatikon auki.
Siinä he seisoivat kauhusta kankeina, katsoen ainoaa vaihtoehtoaan: asetta.
No niin! Tämä kertoo hieman, mutta ei silti juurikaan. Joten pitää jännityksessä, mitä on tapahtunut tai mitä tulee tapahtumaan! :) Kuvat oli hyvälaatuisia, teksti sujuvaa. Viimeinen kuva oli hienosti muokattu ja olit hyvin saanut aseen laatikkoon! Hienoa hienoa, jään odottelemaan ensimmäistä osaa. :)
VastaaPoistaPrologi oli mitä luultavammin juuri sopivan pituinen. Sen nimittäin herätti selkeästi kysymykset: Kuka, mitä, missä, milloin ja mitäs hittoa? ;)
VastaaPoistaKuvat olivat hyvistä kulmista otettuja, mutta lähikuvia olisi voinut olla ehkä enemmän :)
Viimeinen kuva oli tosiaan hyvin muokattu! :D
Loistava prologi! Just sopivan mittainen ja jätti sellaisen olon että haluaa lukea välittömästi lisää. Henkilöt oli kivan näkösiä ja huone hyvin lavastettu, kaikki toimii (: jään odottamaan jatkoa!
VastaaPoistaKiitos kaikille piristävistä kommenteista! Alankin tässä heti väsäämään ensimmäistä oikeata osaa Rebel, rebeliin. Oon sitä jo aloittanut ja näyttää olevan ihan hyvällä mallilla. :)
VastaaPoistaHieno prologi, herätti oitis kiinnostukseni. :) Tosiaan, lähikuvia olisin kaivannut vähän lisää, mutta ei tää mitään haittaa. Haluan tietää jo, mitä tää kaikki meinaa!
VastaaPoistaKuten ketupa jo mainisti "Kuka, mitä, missä, milloin ja mitäs hittoa?" :D Prologi ei oikeastaan kertonut paljon vaa herätti vain kysymyksiä, joka taas nosti mielenkiinnon tätä tarinaa kohti ;)
VastaaPoistaKuvat ja tekstit olivat hyviä, etenkin tuo viimenen kuva oli hyvin muokattu. ööäääh en nyt keksi enempää sanottavaa. Jään seurailemaan ;)
Kiitos paljon molemmille!
VastaaPoistaKoitan muistaa ottaa tulevaisuudessa lisää lähikuvia mutta huomasin nyt ekaa osaa tehdessäni etten ole siihenkään oikeen niitä ottanut. Pitää lisätä loppuun joku kiva lähikuva :D
Ja muuten, voin paljastaa että ensimmäisessä jaksossa hypätään kolme kuukautta taaksepäin tästä hetkestä, joten vielä ei selviä mitä tämä meinaa ;)